Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Tasapainoinen, rauhallinen ja uskollinen
- Lapsirakas
- Erinomainen laumanvartija
- Kestävä ja pitkäikäinen isoksi koiraksi
Miinukset
- Valtava koko ja itsenäisyys
- Voimakas, matala haukku
- Partioi öisin
- Ei sovi kaupunkiin
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan bukovinankoira on alkukantainen rotu Romanian Karpaattien vuoristosta. Tällaisia koiria kasvatettiin erityisesti Koillis-Romanian Bukovinan maakunnassa, jossa lammaspaimenet ovat ammoisista ajoista vaeltaneet laumojensa kanssa. Nykyinen tyyppi on saatu aikaan tietoisella jalostusvalinnalla.
Kotiseudullaan bukovinankoiria käytetään edelleen lammas- ja karjalaumojen vartiointiin sekä talojen vahteina.
Ulkonäkö ja koko
Bukovinankoira on kookas, vaikuttava, itsevarma ja ylväs koira. Urosten säkäkorkeus on 68–78 cm ja narttujen 64–72 cm.
Turkki on rungossa pitkä (6–9 cm), suora ja karhea, ja pohjavilla on tiheää. Kaulassa on kaulus ja häntä on tuuhea. Pääväri on puhtaan valkoinen tai kellertävä, ja siinä on selvärajaisia harmaita, mustia tai punaruskeaan sävyttyneitä laikkuja.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmän mukaan bukovinankoira on tasapainoinen, rauhallinen, uskollinen ja lapsirakas. Se on erittäin hyvä laumanvartija ja rohkea taistelija kohdatessaan karhun, suden tai ilveksen. Haukku on voimakas, ja vieraiden lähestyessä se on matala ja kuuluva. Öisin koira partioi lauman tai talon ympärillä.
Liikunta ja hoito
Bukovinankoira tarvitsee kohtuullisesti liikuntaa ja mieluiten laajan aidatun alueen, jota vartioida. Kasvavaa pentua ei pidä rasittaa liikaa.
Turkki harjataan kerran viikossa ja karvanvaihdon aikaan useammin, jolloin pohjavillaa irtoaa runsaasti.
Terveys
Bukovinankoiralla ei ole rotukohtaista PEVISA-ohjelmaa eikä Kennelliitossa julkaistua jalostuksen tavoiteohjelmaa. Alkukantaisena rotuna sitä pidetään yleisesti terveenä, mutta suurena koirana se on altis nivelten kasvuhäiriöille ja mahalaukun kiertymälle. Pentua hankkiessa kannattaa kysyä vanhempien nivelkuvauksista.
Rotu on Suomessa harvinainen, joten pentua kannattaa etsiä rotujärjestön tai Kennelliiton kautta ja varautua odottamaan.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Kenelle bukovinankoira sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Ei sovi |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | Noin 1 tunti |
| Kerrostaloon | Ei sovi |
| Lapsiperheeseen | Sopii, koko on huomioitava |
| Muiden koirien kanssa | Varauksella |
| Yksinolo | Hyvin, jos sillä on vartioitavaa |
Bukovinankoira sopii kokeneelle omistajalle maaseudulle, jossa sillä on tilaa ja vartioitavaa. Haukkumisen ja koon vuoksi se ei sovi taajamaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä bukovinankoira on kotoisin?
Romanian Karpaateilta, erityisesti Bukovinan maakunnasta.
Onko bukovinankoira lapsirakas?
Kyllä. Rotumääritelmän mukaan se on tasapainoinen, rauhallinen ja lapsirakas.
Haukkuuko bukovinankoira paljon?
Se haukkuu voimakkaasti ja matalalla äänellä, kun vieraat lähestyvät, ja partioi öisin.
Mikä on bukovinankoiran elinikä?
Bukovinankoira elää tavallisesti 12–14 vuotta.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Bukovinankoiran rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026