Rottweiler

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Rotumääritelmän mukaan rottweileria pidetään yhtenä vanhimmista koiraroduista. Sen juuret ulottuvat roomalaisvallan aikaan, jolloin Rooman legioonat toivat mukanaan Alppien yli koiria, jotka suojelivat ihmisiä ja ajoivat nautakarjaa. Rottweilin alueella ne risteytyivät paikallisten koirien kanssa.

Rotu nimettiin vanhan Rottweilin vapaakaupungin mukaan Rottweilin teurastajankoiraksi. Teurastajat kasvattivat koiria niiden suorituskyvyn perusteella karjan ajamiseen ja vartiointiin sekä isännän ja omaisuuden suojeluun. 1900-luvulla rottweilerista tuli poliisi- ja palveluskoira.

Ulkonäkö ja koko

Rottweiler on keskikokoinen tai suuri ja vankka koira, joka ei ole raskas eikä kevyt. Sopusuhtaisen ja voimakkaan rakenteen ansiosta se on vahva, ketterä ja kestävä. Urosten säkäkorkeus on 61–68 cm ja narttujen 56–63 cm. Aikuinen uros painaa noin 50 kg ja narttu noin 42 kg.

Turkki on musta, ja poskissa, kuonossa, kurkussa, rinnassa, raajoissa, silmien yläpuolella ja hännän alla on selvät ruskeat merkit. Hännän typistäminen on Suomessa kielletty.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan rottweiler on ystävällinen ja perusluonteeltaan rauhallinen, omistajaansa hyvin kiintynyt, tottelevainen ja työskentelyhaluinen. Sen käytös on itsevarmaa, vakaata ja pelotonta, ja se tarkkailee ympäristöään valppaasti mutta rauhallisesti.

Rotujärjestön mukaan rodun käyttäytymisessä näkyy kohtuullinen dominanssi. Rottweiler sopii seurakoiraksi, jos se saa pennusta lähtien riittävän ja asiantuntevan perustottelevaisuuskoulutuksen. Ilman sitä suuri ja voimakas koira voi aiheuttaa omistajalleen vaikeuksia.

Koulutus ja liikunta

Rottweiler soveltuu rotujärjestön mukaan kaikkiin Suomessa harrastettaviin koiralajeihin, kuten tottelevaisuuskoulutukseen, jäljestykseen, palveluskoiralajeihin ja vetolajeihin. Harrastuksissa se saa purkaa energiaansa ohjatusti.

Rottweiler tarvitsee 1,5–2 tuntia liikuntaa päivässä. Kasvavaa pentua ei pidä rasittaa liikaa, ja ylipainoa on vältettävä, koska se kuormittaa niveliä. Turkki on helppohoitoinen: harjaus kerran viikossa riittää.

Terveys ja PEVISA

Rottweiler kuuluu PEVISA-ohjelmaan. Pentueen vanhemmilta vaaditaan lonkka- ja kyynärnivelkuvaus, silmätarkastus sekä luonnetta arvioiva tulos, esimerkiksi luonnetesti tai MH-luonnekuvaus. Vanhempien on oltava vähintään kaksivuotiaita.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan kasvainsairaudet ovat rottweilerin yleisin ilmoitettu kuolinsyy, ja syöpään kuolleet koirat ovat olleet keskimäärin 8,5-vuotiaita. Vanhuuteen kuolleet ovat eläneet keskimäärin 11,5-vuotiaiksi. Muita merkittäviä sairauksia ovat luusto- ja nivelsairaudet, polven ristisidevauriot ja selän spondyloosi.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle rottweiler sopii?

Rottweiler sopii kokeneelle omistajalle, joka haluaa kouluttaa ja harrastaa koiransa kanssa ja pystyy hallitsemaan suurta ja voimakasta koiraa. Se ei sovi ensimmäiseksi koiraksi.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Rottweilerin rotumääritelmä
2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
3. Rotujärjestö: Rottweilerin jalostuksen tavoiteohjelma 2022–2026