Lapinporokoira

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Saamelaiset ovat käyttäneet lapinporokoiran kaltaisia koiria porojen paimentamiseen vuosisatoja. Porokoirien rotuunotto aloitettiin 1950-luvulla. Silloin nykyiset suomenlapinkoira ja lapinporokoira katsottiin vielä samaksi roduksi.

Vuoden 1966 joulukuussa lapinporokoira erotettiin omaksi rodukseen, koska oli todettu, että poroja paimennettiin kahdella eri tyyppisellä koiralla. Pidempirunkoisesta ja lyhyempikarvaisesta tyypistä tuli lapinporokoira, ja tuuheaturkkisemmasta suomenlapinkoira.

Ulkonäkö ja koko

Lapinporokoira on keskikokoinen ja selvästi korkeuttaan pidempi paimenpystykorva. Rungon pituus on noin 10 prosenttia säkäkorkeutta suurempi. Luusto ja lihaksisto ovat voimakkaat, mutta koira ei saa näyttää raskaalta. Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 51 cm ja nartuilla 46 cm, ja ±3 cm poikkeama sallitaan.

Turkki on kehittynyt arktiseen ilmastoon. Peitinkarva on suora, karhea ja keskipitkä tai pitkä, ja pohjavilla tiheää. Väri on musta eri sävyissään, myös harmahtava tai parkinruskea, ja usein päässä, alarungossa ja raajoissa on vaaleampia merkkejä. Sininen, soopeli ja keltainen ovat hylkääviä värejä.

Näin erotat lapinporokoiran suomenlapinkoirasta

• Lapinporokoiran runko on pidempi ja turkki lyhyempi.
• Lapinporokoiran häntä on kiinnittynyt matalalle, eikä se saa nousta selän päälle. Suomenlapinkoiran häntä kiertyy liikkeessä selän päälle.
• Lapinporokoiralla on aina pystyt korvat, kun taas suomenlapinkoiralla ne voivat olla myös taittuneet.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan lapinporokoira on oppivainen, rauhallinen, ystävällinen, tarmokas ja palveluhaluinen. Työssään se haukkuu herkästi. Haukulla koira ohjaa ja liikuttaa poroja.

Kotona lapinporokoira on yleensä rauhallinen ja kiintyy perheeseensä. Paimenkoiran vietti voi näkyä kiinnostuksena kaikkeen, mikä liikkuu nopeasti. Siksi sitä kannattaa ohjata pennusta asti.

Koulutus ja harrastukset

Lapinporokoira oppii nopeasti ja tekee mielellään yhteistyötä. Se sopii hyvin esimerkiksi paimennukseen, tokoon, rally-tokoon, agilityyn ja nenänkäyttölajeihin. Moni lapinporokoira on yhä Lapissa porotöissä.

Liikunta ja turkinhoito

Lapinporokoiran liikkeet ovat rotumääritelmän mukaan vapaat, joustavat ja väsymättömät, ja se jaksaa ravata pitkään. Aikuinen koira tarvitsee päivittäin reilusti liikuntaa ja lisäksi päänvaivaa.

Turkki on helppohoitoinen. Harjaus kerran viikossa riittää, ja karvanvaihdon aikaan pohjavillaa irtoaa enemmän. Kylmä ja märkä sää ei haittaa koiraa.

Terveys ja PEVISA

Lapinporokoiralla on PEVISA-ohjelma, joka on voimassa vuoden 2029 loppuun. Koiran pitää olla astutushetkellä vähintään 22 kuukauden ikäinen. Toisen pentueen jälkeen ja ennen kolmatta astutusta koiralla pitää olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto, joka on voimassa 24 kuukautta. Muuten sen seuraavia jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Rodun tavoiteohjelma kuvaa lapinporokoiraa perusterveeksi roduksi, jolla on harvoin elämänlaatua heikentäviä sairauksia, eikä sillä ole liioiteltuja rakennepiirteitä. Seurattavia asioita ovat lonkkaniveldysplasia, jonka tilanne on viime vuosina hieman heikentynyt, sekä harvinaisemmat epilepsia ja autoimmuunisairaudet. Lisäksi jalostuksessa otetaan huomioon allergiat ja atopia.

Elinikä ja kuolinsyyt

KoiraNetiin ilmoitettujen 904 lapinporokoiran kuoliniän keskiarvo on 10 vuotta 5 kuukautta. Tavoiteohjelman mukaan luku on todellista pienempi, koska vanhuuteen kuolleista koirista ilmoitetaan harvemmin, ja moni lapinporokoira elää jopa 15-vuotiaaksi. Ilmoitetuista noin 25 % kuoli vanhuuteen, 18 % syöpään tai kasvaimiin ja 7 % tapaturmaisesti.

Rodun tilanne Suomessa

Lapinporokoira on yksi viidestä kotimaisesta koirarodusta. Vuonna 2025 Kennelliittoon rekisteröitiin 292 lapinporokoiraa, ja rotu oli Suomen 35. suosituin. Rotu on edelleen harvinaisempi kuin lähisukulaisensa suomenlapinkoira.

Suomessa arvioidaan elävän noin 3 000 lapinporokoiraa. Rekisteröinnit ovat vakiintuneet noin 300–360 koiraan vuodessa. Rodun rekisteri on edelleen avoin, joten rotuun voidaan ottaa työkäytössä olevia koiria, joiden tausta pystytään selvittämään. Rotujärjestö on Lappalaiskoirat ry.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Lapinporokoiran kohdalla kannattaa kertoa kasvattajalle, tuleeko koirasta porotyö-, harrastus- vai kotikoira. Ajantasaiset pentuilmoitukset ja rekisteröityjen pentueiden kasvattajat löytyvät Kennelliiton Hankikoira.fi-palvelusta. Hinta vaihtelee kasvattajan ja pentueen mukaan, joten vertaa ennen kaikkea vanhempien terveystuloksia ja kasvattajan tapaa sosiaalistaa pennut.

Kenelle lapinporokoira sopii?

Lapinporokoira sopii aktiiviselle omistajalle, joka liikkuu paljon luonnossa ja haluaa harrastaa koiran kanssa. Jos mietit suomenlapinkoiraa mutta haluat helppohoitoisemman turkin ja vielä työintoisemman koiran, lapinporokoira kannattaa ottaa vertailuun.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Lapinporokoiran rotumääritelmä (valtuusto 25.11.2012)
2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
3. Kennelliiton tiedote rekisteröinneistä 2025 (uutisoitu mm. City.fi ja Ykköset.fi)
4. Lappalaiskoirat ry: Lapinporokoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029 (kuolinsyytilasto KoiraNet 28.12.2023)