Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Terve ja kestävä alkuperäisrotu
- Siisti, lähes hajuton turkki
- Erinomainen metsästyskaveri kanalintujahtiin
- Vilkas ja hauska kotona, kiintyy perheeseensä
Miinukset
- Haukkuu paljon, koska haukku on rodun työkalu
- Itsenäinen ja metsästysviettinen, vapaana pitäminen vaatii luotettavan luoksetulon
- Voi olla vieraille pidättyväinen
Historia ja alkuperä
Suomenpystykorvan kaltaista koiraa on käytetty pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsästyksessä satoja vuosia. Kun rotuunotto aloitettiin 1890-luvulla, tavoitteena oli puuhun haukkuva lintukoira, joka on myös kaunis. Sopivia koiria löytyi lähinnä maan itä- ja pohjoisosista.
Ensimmäiset rotumerkit hyväksyttiin vuonna 1892. Samana vuonna järjestettiin rodun ensimmäinen erikoisnäyttely, ja ensimmäinen linnunmetsästyskoe pidettiin vuonna 1897. Suomenpystykorva nimettiin Suomen kansalliskoiraksi vuonna 1979.
Vuonna 2006 Suomen ja Venäjän kennelliitot sopivat, että karjalais-suomalainen laika ja suomenpystykorva yhdistetään samaksi roduksi suomenpystykorvan rotumääritelmän alle. Nykyään rotu on yleinen Suomessa ja Ruotsissa.
Ulkonäkö ja koko
Suomenpystykorva on keskikokoa pienempi ja lähes neliön mallinen, eli rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus. Säkäkorkeus on uroksilla 44–50 cm ja nartuilla 39–45 cm. Rotumääritelmässä rajamittojen ylitys tai alitus on hylkäävä virhe.
Väri on selkäpuolelta kirkkaan kellan- tai ruskeanpunainen, ja vaaleampaa on korvien sisäpuolella, poskissa, rinnassa, vatsassa ja hännässä. Pieni valkoinen piirto rinnassa ja vähän valkoista käpälissä sallitaan. Uroksilla lapojen jäykempi ja pidempi karva korostaa vahvaa kaulaa.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa suomenpystykorvaa vilkkaaksi, tarmokkaaksi, rohkeaksi ja peräänantamattomaksi. Se voi olla vieraille hieman pidättyväinen, mutta vihaisuutta ei sallita.
Pystykorva työskentelee metsässä itsenäisesti mutta yhteistyöhaluisesti. Itsenäisyys näkyy myös kotona: koira miettii mielellään, kannattaako käskyä totella. Perheessään se on yleensä hellä ja leikkisä.
Haukku
Haukku on suomenpystykorvan tärkein työkalu. Se ilmaisee riistan haukkumalla, ja hyvä haukku on rodun jalostuksessa arvostettu ominaisuus. Kotikoiran omistajan kannattaa ymmärtää, että taipumus haukkuun on synnynnäinen. Kerrostalossa se voi aiheuttaa haasteita.
Metsästys ja harrastukset
Suomenpystykorvaa käytetään ensisijaisesti metsäkanalintujen eli metson, teeren ja pyyn metsästykseen. Koira etsii linnun, ajaa sen puuhun ja pitää sen paikallaan rytmikkäällä haukulla, kunnes metsästäjä ehtii paikalle. Rotua käytetään myös pienpetojen, vesilintujen ja hirven metsästyksessä.
Rodun käyttöominaisuuksia mitataan linnunhaukkukokeissa, ja valionarvoon vaaditaan käyttökoetulos. Metsästyksen ulkopuolella pystykorva viihtyy pitkillä metsälenkeillä, ja sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi jäljestys ja nenänkäyttölajit.
Liikunta ja turkinhoito
Suomenpystykorva tarvitsee päivittäin reilusti liikuntaa, mieluiten metsässä, jossa nenä ja korvat pääsevät töihin. Vahvan metsästysvietin takia vapaana juoksuttaminen onnistuu turvallisesti vain aidatulla alueella tai metsästyksessä.
Turkki on helppohoitoinen ja lähes hajuton. Harjaus kerran viikossa riittää, ja karvanvaihdon aikaan pohjavillaa irtoaa runsaasti. Rotu kestää hyvin kylmää.
Terveys ja PEVISA
Suomenpystykorva on kehitetty luonnonkannasta, ja sitä pidetään yleisesti terveenä rotuna. Rodulla on ollut PEVISA-ohjelma vuodesta 1994. Nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2026 loppuun.
- Polvet ja silmät: pentujen vanhemmilla pitää olla ennen toista astutusta voimassa oleva polvitarkastus- ja silmätarkastuslausunto. Alle kolmevuotiaana annettu silmälausunto on voimassa kaksi vuotta, ja kolme vuotta täyttäneeltä tutkimusta ei tarvitse uusia.
- Parituskumppanit: jos koiralla on polvilumpion sijoiltaanmeno asteella 1, sille on valittava kumppani, jonka tulos on 0. Silmän kehityshäiriön PHTVL/PHPV asteen 1 koiralle valitaan kumppani, jolla ei ole todettu perinnöllisiä silmäsairauksia.
- Sukusiitos ja jälkeläiset: pentueen sukusiitosaste saa olla enintään 6,25 % seitsemällä sukupolvella laskettuna, ja yhdelle koiralle rekisteröidään enintään 40 jälkeläistä.
Muut rodussa seurattavat asiat
- Epilepsia: kohtaukset alkavat suomenpystykorvalla keskimäärin kolmen vuoden iässä. Sairastuneiden osuus on vähentynyt merkittävästi, kun rotujärjestö on käyttänyt jalostusneuvonnassa sukutietoihin perustuvaa epi-lukua.
- Hammaspuutokset ovat rodun yleisin synnynnäinen vika: vuoden 2019 terveyskyselyssä 14,8 %:lla vastanneista 209 koirasta puuttui jokin pysyvä hammas.
- Voimakkaat valeraskaudet ovat yleisin syy narttujen sterilointiin.
Rodun tilanne Suomessa
Suomenpystykorva on yksi viidestä kotimaisesta koirarodusta ja ainoa, jolla on kansalliskoiran asema. Rotujärjestö on vuonna 1938 perustettu Suomen Pystykorvajärjestö (SPJ).
Rekisteröinnit olivat alimmillaan vuonna 2017, jolloin rekisteröitiin 588 pentua. Rotujärjestön pentukampanja käänsi suunnan, ja vuoden 2021 joulukuussa rekisteröintejä oli jo 830. Kennelliiton puheenjohtaja on julkisesti ilmaissut huolensa siitä, että suomenajokoiran, suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran rekisteröinnit ovat laskeneet yleistä trendiä jyrkemmin.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Suomenpystykorvan kohdalla kannattaa kertoa kasvattajalle, tuleeko pennusta metsästyskoira vai kotikoira. Metsästykseen kannattaa valita pentue, jonka vanhemmilla on hyviä linnunhaukkukoetuloksia. Ajantasaiset pentuilmoitukset ja rekisteröityjen pentueiden kasvattajat löytyvät Kennelliiton Hankikoira.fi-palvelusta. Hinta vaihtelee kasvattajan ja pentueen mukaan, joten vertaa ennen kaikkea vanhempien terveystuloksia ja kasvattajan tapaa sosiaalistaa pennut.
Kenelle suomenpystykorva sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Varauksella |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | noin 1,5–2 h |
| Kerrostaloon | Ei suositella (haukku) |
| Lapsiperheeseen | Kyllä, kun koira on tottunut lapsiin |
| Muiden koirien kanssa | Yleensä hyvin, vahva saalisvietti pienempiä eläimiä kohtaan |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Suomenpystykorva sopii parhaiten metsästäjälle tai metsässä paljon liikkuvalle omistajalle, joka arvostaa itsenäistä ja omapäistä koiraa ja hyväksyy haukun osaksi rotua. Omakotitalo lähellä metsää on sille luontevampi koti kuin kerrostalo. Katso myös metsästyskoirat.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira?
Rotu on kehitetty suomalaisesta luonnonkannasta ja liittyy vahvasti suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Se nimettiin kansalliskoiraksi vuonna 1979.
Kuinka iso suomenpystykorva on?
Urokset ovat 44–50 cm ja nartut 39–45 cm säkäkorkeudeltaan. Ihannekorkeus on uroksilla 47 cm ja nartuilla 42 cm.
Haukkuuko suomenpystykorva paljon?
Kyllä. Haukku on rodun tärkein työkalu, ja sitä on jalostettu tarkoituksella. Kotikoiralle haukun ohjaus vaatii työtä.
Sopiiko suomenpystykorva kotikoiraksi?
Sopii, jos omistaja tarjoaa paljon metsäliikuntaa ja hyväksyy itsenäisen luonteen ja haukkumisen.
Mitä on karjalais-suomalainen laika?
Venäjällä kasvatettu suomenpystykorvan kaltainen rotu, joka yhdistettiin suomenpystykorvaan Suomen ja Venäjän kennelliittojen sopimuksella vuonna 2006.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Kennelliitto: Suomenpystykorvan rotumääritelmä (valtuusto 23.11.2013, FCI 27.5.2015)
- DogWellNet: The Finnish Spitz as an example (PEVISA-historia)
- Verkkouutiset: Kennelliiton rekisteröintitiedote (kotimaisten rotujen rekisteröintien lasku)
- Suomen Pystykorvajärjestö: Suomenpystykorvan jalostuksen tavoiteohjelma 2022–2026