Labradorinnoutaja

Labradorinnoutaja on ollut Suomen suosituin koirarotu vuodesta 2009. Se on ystävällinen, oppivainen ja innokas uimari. Rotu sopii sekä perhekoiraksi että metsälle, mutta tarvitsee paljon tekemistä ja tarkkaa ruokintaa.

Suomen suosituin rotuKeskikokoinenPerhekoiraMetsästyskoira
Labradorinnoutaja seisoo puistossa

Pikatiedot

KokoKeskikokoinen
SäkäkorkeusUrokset 56–57 cm
Nartut 54–56 cm (ihannekorkeudet)
PainoUrokset 29–36 kg
Nartut 25–32 kg
Elinikä10–12 vuotta, vanhuuteen kuolleet keskimäärin lähes 13 v
AlkuperämaaIso-Britannia
FCIRyhmä 8, noutajat (nro 122), käyttökoetulos vaaditaan
KäyttöNoutaja, perhe- ja harrastuskoira, avustaja- ja virkakoira
TurkkiLyhyt, tiheä ja melko karkea, vedenpitävä aluskarva
VäritMusta, keltainen tai maksanruskea
Rekisteröinnit 20252 007 (Suomen suosituin rotu)
Muut nimetLabrador retriever, labbis

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

LiikuntatarveRunsas · 4/5
TurkinhoitoHelppo · 2/5
KarvanlähtöRunsas · 4/5
LapsiystävällisyysErinomainen · 5/5
Sopii aloittelijalleErinomaisesti · 5/5
KoulutettavuusErittäin helppo · 5/5
HaukkuherkkyysVähäinen · 2/5

Plussat

  • Ystävällinen ja miellyttämishaluinen, sopii hyvin ensimmäiseksi koiraksi
  • Oppii nopeasti ja innostuu lähes kaikesta tekemisestä
  • Rakastaa vettä ja kantamista
  • Laaja kasvattajakunta ja hyvin tutkittu terveystausta Suomessa

Miinukset

  • Lihoo helposti, koska ruokahalu on rajaton
  • Nuorena vilkas ja voimakas, vaatii johdonmukaista kasvatusta
  • Pudottaa karvaa ympäri vuoden

Historia ja alkuperä

Labradorinnoutajan uskotaan polveutuvan Newfoundlandin rannikon kalastajien koirista, joita käytettiin muun muassa kalojen noutamiseen vedestä. Siitä ovat peräisin rodun vedenpitävä turkki ja saukon häntää muistuttava paksu häntä.

Isoon-Britanniaan koiria toivat ensimmäisinä eversti Peter Hawker ja Malmesburyn jaarli, ja rotu menestyi varhain metsästyskokeissa. Ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin vuonna 1916 ja Yellow Labrador Club vuonna 1925. Tunnustettuna rotuna labradorinnoutaja ei siis ole kovin vanha.

Ulkonäkö ja koko

Labradorinnoutaja on vankkarakenteinen ja tiivisrunkoinen, mutta rotumääritelmä korostaa, että se ei saa olla ylipainoinen eikä liian raskas. Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 56–57 cm ja nartuilla 54–56 cm.

Lyhyt ja tiheä turkki on sileä eikä siinä ole hapsuja. Sallitut värit ovat musta, keltainen ja maksan- tai suklaanruskea. Keltainen vaihtelee kermanvaaleasta ketunpunaiseen. Pieni valkoinen täplä rinnassa sallitaan.

Perus- ja metsästyslinja

Suomessa noin neljännes vuosittain rekisteröidyistä labradoreista on metsästyslinjaisia. Muita kutsutaan peruslinjaisiksi, joskus myös näyttelylinjaisiksi. Metsästyslinjainen labrador on usein kevyempi ja työintoisempi, ja peruslinjainen tukevampi. Linjojen välillä on kuitenkin paljon vaihtelua, joten pennun vanhemmat kertovat enemmän kuin linjan nimi.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan labradorinnoutaja on ystävällinen, eloisa, sopeutuvainen ja uskollinen, ja sillä on erinomainen vainu ja pehmeä ote riistasta. Se on älykäs, innokas, tottelevainen ja miellyttämishaluinen. Vihaisuus ja arkuus ovat rodussa vakavia virheitä.

Arjessa labrador on yleensä kaikkien kaveri. Juuri siksi se ei sovi vahtikoiraksi. Nuorena se voi olla hyvinkin vauhdikas, ja moni omistaja kertoo koiran rauhoittuvan vasta parin vuoden iässä.

Koulutus ja harrastukset

Labrador on yksi helpoimmin koulutettavista roduista, koska ruoka motivoi sitä lähes aina. Samasta syystä palkkaherkut kannattaa vähentää päivän ruoka-annoksesta.

Luontevimmat harrastukset ovat noutajien taipumus- ja metsästyskokeet, nenänkäyttölajit, toko ja vesityöskentely. Labradoreja käytetään paljon myös avustaja-, opas- ja virkakoirina.

Liikunta, ruokinta ja turkinhoito

Aikuinen labrador tarvitsee päivittäin reilusti liikuntaa ja lisäksi tekemistä päälle, esimerkiksi noutoja, etsintää tai uimista. Kasvavan pennun liikunta pidetään maltillisena, eikä se juokse pitkiä lenkkejä pyörän rinnalla.

Painonhallinta

Ylipaino on labradoreilla yleistä ja rasittaa niveliä. Hoikan labradorin kylkiluut tuntuvat kevyesti, ja vyötärö erottuu ylhäältä katsottuna.

Turkinhoito

Lyhyt turkki ei vaadi paljon hoitoa: harjaus kerran viikossa riittää, karvanvaihdossa useammin. Karvaa irtoaa ympäri vuoden.

Terveys ja PEVISA

Labradorinnoutajan PEVISA-ohjelmassa, joka on voimassa vuoden 2029 loppuun, jalostukseen käytettävällä koiralla pitää olla ennen astutusta lonkka- ja kyynärnivelkuvauksen lausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmälausunto on voimassa 24 kuukautta.

Rodun jalostuksen tavoiteohjelman mukaan keskeisimmät terveyshuolet ovat allergiat ja atooppiset tulehdukset sekä tuki- ja liikuntaelinten ongelmat. Tavoiteohjelma suosittelee useita geenitestejä, esimerkiksi prcd-PRA:n (verkkokalvon surkastuma), EIC:n (rasituksen aiheuttama romahdus) ja CNM:n (sentronukleaarinen myopatia) testejä.

Elinikä ja kuolinsyyt

KoiraNetiin ilmoitettujen 6 378 labradorinnoutajan kuoliniän keskiarvo on 10 vuotta. Vanhuuteen kuolleita on 27 %, ja heidän keski-ikänsä on lähes 13 vuotta, mitä tavoiteohjelma pitää erittäin korkeana. Syöpäsairaudet ovat suurin syy muuhun kuin vanhuuteen kuolemiseen: niihin menehtyneiden keski-ikä on noin 10 vuotta. Luusto- ja nivelsairauksien vuoksi on lopetettu noin 9 % koirista, keskimäärin 7-vuotiaina. Siksi vanhempien lonkka- ja kyynärtulokset ovat labradorin pentua valitessa niin tärkeitä.

Rodun tilanne Suomessa

Vuonna 2025 Kennelliittoon rekisteröitiin 2 007 labradorinnoutajaa, ja rotu oli jälleen Suomen suosituin. Vuonna 2024 rekisteröintejä oli 2 330. Huippu osui koronavuosiin: vuonna 2021 rekisteröitiin 2 780 labradoria.

Rodun rotujärjestö on vuonna 1980 perustettu Labradorinnoutajakerho ry, joka on toiminut rotujärjestönä vuodesta 2000. Siinä on noin 4 500 jäsentä.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

  • Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
  • Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
  • Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
  • Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Labradorin kohdalla kannattaa kysyä myös, onko pentue perus- vai metsästyslinjainen ja mihin vanhempia on käytetty. Ajantasaiset pentuilmoitukset ja rekisteröityjen pentueiden kasvattajat löytyvät Kennelliiton Hankikoira.fi-palvelusta. Hinta vaihtelee kasvattajan ja pentueen mukaan, joten vertaa ennen kaikkea vanhempien terveystuloksia ja kasvattajan tapaa sosiaalistaa pennut.

Kenelle labradorinnoutaja sopii?

Ensimmäiseksi koiraksiKyllä
Liikuntaa päivässänoin 1,5–2 h ja lisäksi tekemistä
KerrostaloonKyllä, jos liikunta on riittävää
LapsiperheeseenKyllä
Muiden koirien kanssaYleensä erinomaisesti
YksinoloKohtuullisesti

Labradorinnoutaja sopii aktiiviselle perheelle tai yksin asuvalle, joka haluaa kaveria ulkoiluun ja harrastuksiin ja jaksaa pitää huolta koiran painosta. Jos haluat rauhallisen sohvakoiran, nuori labrador voi olla yllätys. Vertaa myös kultaiseen noutajaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka iso labradorinnoutaja on?

Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 56–57 cm ja nartuilla 54–56 cm.

Sopiiko labradori ensimmäiseksi koiraksi?

Kyllä, jos sille on tarjota riittävästi liikuntaa ja tekemistä. Labrador oppii nopeasti ja on luonteeltaan ystävällinen.

Mitä eroa on perus- ja metsästyslinjaisella labradorilla?

Metsästyslinjainen on yleensä kevyempi ja työintoisempi, ja peruslinjainen tukevampi. Suomessa noin neljännes labradoreista on metsästyslinjaisia.

Mitä terveystutkimuksia labradorin vanhemmilta vaaditaan?

PEVISA edellyttää lonkka- ja kyynärnivelkuvauksen sekä enintään 24 kuukautta vanhan silmätarkastuslausunnon ennen astutusta.

Lähteekö labradorista paljon karvaa?

Kyllä, lyhyestä turkista huolimatta. Karvaa irtoaa ympäri vuoden ja eniten karvanvaihdon aikaan.

Kuinka vanhaksi labradori elää?

Ilmoitettujen kuolemien perusteella keskimäärin noin 10 vuotta. Vanhuuteen kuolleet labradorit ovat eläneet keskimäärin lähes 13-vuotiaiksi.

Samankaltaiset rodut

Lähteet

  1. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
  2. Kennelliitto: Labradorinnoutajan rotumääritelmä (20.12.2022, FCI 30.9.2022)
  3. Labradorinnoutajan jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029 (Labradorinnoutajakerho ry)
  4. Kennelliiton tiedote rekisteröinneistä 2025 (uutisoitu mm. City.fi ja Ykköset.fi)
  5. Kennelliiton tiedote rekisteröinneistä 2024 (kennelliitto.fi)
Päivitetty 6.11.2026 · Koirarodut.com-toimitus