Pyreneittenpaimenkoira

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Rotumääritelmän mukaan vaatimattomista oloista tuleva pyreneittenpaimenkoira oli 1900-luvun alkuun asti viralliselle koiramaailmalle lähes tuntematon. Sen tyyppi vaihteli huomattavasti eri vuoristolaaksoissa, mutta luonne ja käyttäytyminen pysyivät yhtenäisinä.

Ensimmäisen virallisen rotumääritelmän laati Bernard Sénac-Lagrange vuosina 1921–1925. FCI tunnustaa kaksi muunnosta omina rotuinaan: pitkäkarvaisen ja lyhytkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran.

Ulkonäkö ja koko

Pyreneittenpaimenkoira on pieneen kokoonsa ja painoonsa nähden tavattoman toimelias. Valpas olemus, ovela ilme ja erittäin eloisat liikkeet antavat rodulle sen ainutlaatuisen leiman. Pitkäkarvaisen urosten säkäkorkeus on 42–48 cm ja narttujen 40–46 cm.

Pitkäkarvaisen karva on pitkää tai puolipitkää ja runsasta, vuohenkarvan ja lampaanvillan välimuoto, ja se voi muodostaa nyörejä tai laattoja. Värejä ovat hiekanväri, harmaa, sininen harlekiini, juovikas ja musta, ja yksivärisyys on etusijalla.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmä kuvaa pyreneittenpaimenkoiraa rohkeaksi ja neuvokkaaksi pieneksi koiraksi, joka on aloitekykyinen ja täysin isännälleen omistautunut. Se on omapäinen ja tarvitsee määrätietoista käsittelyä, jotta sen toimeliaisuus saadaan kanavoitua. Se on usein varautunut vieraita kohtaan.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan rotu on säilyttänyt toimeliaisuutensa ja vilkkautensa, ja luonnetestit antavat viitteitä ääniarkuudesta.

Liikunta ja turkinhoito

Pyreneittenpaimenkoira tarvitsee vähintään 1,5–2 tuntia liikuntaa päivässä sekä aivotyötä. Se menestyy agilityssä, paimennuksessa ja tokossa.

Pitkäkarvaisen turkki harjataan viikoittain, ja nyörit ja laatat erotellaan tarvittaessa. Lyhytkarvaisen turkki on helpompi hoitaa.

Terveys

Pyreneittenpaimenkoirilla on Kennelliitossa vain rotukohtaisia erityisehtoja. Pitkäkarvaisen jalostuksen tavoiteohjelman mukaan syöpään kuolleiden keski-ikä on 11 vuotta 2 kuukautta. Rodulla seurataan muun muassa lonkkanivelen kasvuhäiriötä.

Rotu on Suomessa harvinainen, joten pentua kannattaa etsiä rotujärjestön tai Kennelliiton kautta ja varautua odottamaan.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle pyreneittenpaimenkoira sopii?

Pyreneittenpaimenkoira sopii aktiiviselle ja johdonmukaiselle omistajalle, joka haluaa pienen, nokkelan ja sitkeän harrastuskoiran.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran rotumääritelmä
2. Kennelliitto: Lyhytkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran rotumääritelmä
3. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
4. Suomen Pyreneläiset ry: Pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2023–2027