Jämtlanninpystykorva

Jämtlanninpystykorva on ruotsalainen hirvenmetsästyskoira ja suurin pohjoismaisista pystykorvista. Se on rohkea ja tarmokas metsällä, mutta kotona rauhallinen ja sosiaalinen.

MetsästyskoiraSuuriHirvikoiraPystykorva
Jämtlanninpystykorva seisoo nurmikolla

Pikatiedot

KokoSuuri
SäkäkorkeusUrokset 57–65 cm (ihanne 61 cm)
Nartut 52–60 cm (ihanne 56 cm)
Paino23–30 kg
Elinikä10–13 vuotta
AlkuperämaaRuotsi
FCIRyhmä 5, pohjoiset metsästyskoirat (nro 42)
KäyttöHirven, karhun ja villisian metsästys
TurkkiTiivis, rungonmyötäinen peitinkarva ja pehmeä pohjavilla
VäritTumman- tai vaaleanharmaa, vaaleat merkit kuonossa, rinnassa ja raajoissa
Muut nimetJämthund, Swedish Elkhound

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

LiikuntatarveErittäin runsas · 5/5
TurkinhoitoHelppo · 2/5
KarvanlähtöRunsas · 4/5
LapsiystävällisyysHyvä · 4/5
Sopii aloittelijalleVarauksella · 2/5
KoulutettavuusKohtalainen · 3/5
HaukkuherkkyysHerkkä · 4/5

Plussat

  • Rohkea ja kestävä hirvikoira
  • Rauhallinen ja kiltti kotona
  • Sosiaalinen ihmisiä ja yleensä muita koiria kohtaan
  • Helppohoitoinen turkki

Miinukset

  • Voimakas metsästysvietti
  • Tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä
  • Haukkuu metsällä ja usein kotonakin herkästi
  • Ei sovi kerrostaloon

Historia ja alkuperä

Rotumääritelmän mukaan jämtlanninpystykorva edustaa hyvin vanhaa koiratyyppiä, joka on tunnettu Pohjois-Ruotsissa alueen asuttamisesta saakka. Pitkään se ja pienempi harmaa norjanhirvikoira arvosteltiin yhtenä rotuna, kunnes tilanne kävi mahdottomaksi. Jämtlanninpystykorva tunnustettiin omaksi rodukseen vuonna 1946.

Rotu on nimetty Jämtlannin maakunnan mukaan. Nykyään se on Ruotsin yleisimpiä metsästyskoiria, ja myös Suomessa sitä käytetään paljon hirvenmetsästykseen.

Ulkonäkö ja koko

Jämtlanninpystykorva on suurikokoinen, korkeuttaan pidempi pystykorva, joka on kuiva, voimakas ja tiivisrakenteinen mutta myös joustava. Urosten säkäkorkeus on 57–65 cm ja ihanne 61 cm, narttujen 52–60 cm ja ihanne 56 cm. Paino on tyypillisesti 23–30 kg.

Peitinkarva on tiivis ja rungonmyötäinen, pohjavilla pehmeä ja vaalea. Väri on tumman- tai vaaleanharmaa, ja kuonossa, poskissa, kurkussa, rinnassa, vatsassa, raajoissa ja hännän alapuolella on vaaleat merkit. Korvat ovat korkealle kiinnittyneet ja teräväkärkiset.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan jämtlanninpystykorva on rohkea ja tarmokas, silti hyvin rauhallinen. Rotujärjestö kuvaa sitä kiltiksi ja sosiaaliseksi. Seuruemetsästys on muokannut rodusta sopeutuvan, ja se tulee yleensä hyvin toimeen ihmisten kanssa.

Metsästysvietti on voimakas, joten puhtaasti seurakoiraksi kaupunkiin jämtlanninpystykorva ei sovi. Luonnetestien määrä on rodussa kasvanut, ja luonnetesti on osa rotujärjestön jalostustarkastusta.

Metsästys ja liikunta

Jämtlanninpystykorvaa käytetään pääasiassa hirvenmetsästykseen, mutta se sopii myös karhun, villisian ja ilveksen pyyntiin. Rotumääritelmän mukaan sen odotetaan haukkuvan riistaa voimakkaasti, tarmokkaasti ja pitkään, mikä vaatii suurta voimaa ja kestävyyttä. Pohjoismaissa käyttökoetulos vaaditaan näyttelyiden valioarvoon.

Koira tarvitsee 1,5–2 tuntia liikuntaa päivässä sekä hajutyöskentelyä. Jos se ei pääse metsälle, jäljestys ja muut hajulajit tarjoavat korvaavaa tekemistä. Turkki on helppohoitoinen: harjaus kerran viikossa ja karvanvaihdon aikaan useammin riittää.

Terveys

Jämtlanninpystykorvalla ei ole rotukohtaista PEVISA-ohjelmaa. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan silmätutkimuksia tehdään melko vähän, mutta tutkituista koirista noin 96 % on ollut terveitä. Rotujärjestön yhdistelmäsuosituksissa samaa diagnoosia ei sallita kolmessa sukupolvessa.

Kennelliiton tilastossa yleisimpiä ilmoitettuja kuolinsyitä ovat kasvainsairaudet sekä diagnosoimattomat sairaudet ja lopetukset. Huomattava osa koirista on lopetettu käyttäytymisen tai metsästysominaisuuksien vuoksi, minkä takia luonne on jalostuksessa tärkeä painopiste.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

  • Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
  • Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
  • Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
  • Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle jämtlanninpystykorva sopii?

Ensimmäiseksi koiraksiVarauksella, sopii metsästäjälle
Liikuntaa päivässä1,5–2 tuntia
KerrostaloonEi sovi
LapsiperheeseenSopii
Muiden koirien kanssaTulee yleensä hyvin toimeen
YksinoloKohtuullisesti

Jämtlanninpystykorva sopii metsästäjälle, joka haluaa kestävän ja sosiaalisen hirvikoiran, sekä aktiiviselle maaseudulla asuvalle perheelle. Kaupunkiin ja pelkäksi seurakoiraksi se ei sovi.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on jämtlanninpystykorvalla ja harmaalla norjanhirvikoiralla?

Rodut arvosteltiin aiemmin yhtenä. Jämtlanninpystykorva on suurempi ja korkeuttaan pidempi, harmaa norjanhirvikoira pienempi ja neliömäisempi.

Sopiiko jämtlanninpystykorva perhekoiraksi?

Se on kotona rauhallinen ja kiltti, mutta tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten metsästystä.

Paljonko jämtlanninpystykorva tarvitsee liikuntaa?

Noin 1,5–2 tuntia päivässä sekä hajutyöskentelyä.

Mikä on jämtlanninpystykorvan elinikä?

Jämtlanninpystykorva elää tavallisesti 10–13 vuotta.

Samankaltaiset rodut

Lähteet

  1. Kennelliitto: Jämtlanninpystykorvan rotumääritelmä
  2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
  3. Rotujärjestö: Jämtlanninpystykorvan jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029
Päivitetty 6.11.2026 · Koirarodut.com-toimitus