Staffordshirenbullterrieri

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Staffordshirenbullterrieri kehitettiin 1800-luvun Englannissa, Staffordshiren alueella, risteyttämällä bulldoggeja ja terriereitä. Tuloksena syntyi voimakas ja ketterä koira, jota käytettiin valitettavasti myös koiratappeluissa ja rotanpyynnissä.

Kun koiratappelut kiellettiin, staffista tuli työväenluokan perhekoira. Englannin Kennel Club tunnusti rodun vuonna 1935. Lähisukulaisia ovat amerikanstaffordshirenterrieri ja bullterrieri.

Ulkonäkö ja koko

Rotumääritelmän mukaan staffi on sileäkarvainen, sopusuhtainen ja kokoisekseen hyvin voimakas, lihaksikas, toimelias ja ketterä koira. Säkäkorkeus on 36–41 cm. Urokset painavat 12,7–17,2 kg ja nartut 10,9–15,4 kg.

Turkki on sileä, lyhyt ja rungonmyötäinen. Sallittuja värejä ovat punainen, vaalea ruskeankeltainen, valkoinen, musta ja sininen, kukin myös valkoisen kanssa, sekä juovikas. Musta punaisin merkein ja maksanväri ovat erittäin epätoivottuja.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmä kuvaa staffia lannistumattoman rohkeaksi, sitkeäksi ja erittäin älykkääksi. Se pitää ihmisistä ja erityisesti lapsista, ja se on peloton ja ehdottoman luotettava.

Rotujärjestön mukaan staffi on toiminnan koira, joka haluaa olla mukana kaikessa ja tekee kaiken täysillä, niin pusujen antamisen kuin treenaamisenkin. Se ei yleensä ole herkkähaukkuinen ja ottaa vieraat riemuiten vastaan. Arkuutta ja vihaisuutta pidetään luonteen suurina virheinä. Muita koiria kohtaan staffi voi olla kärkäs, joten sosiaalistaminen on tärkeää.

Liikunta, koulutus ja turkinhoito

Staffi tarvitsee noin 1–2 tuntia liikuntaa päivässä sekä aivotyötä. Se sopii moniin harrastuksiin, kuten agilityyn, tottelevaisuuskoulutukseen, rally-tokoon ja vetolajeihin. Koulutuksen pitää olla johdonmukaista ja palkitsevaa.

Lyhyt turkki on erittäin helppohoitoinen: kumisuka kerran viikossa riittää. Kova kivunsietokyky voi peittää vammoja, joten koiran vointia kannattaa seurata tarkasti.

Terveys ja PEVISA

Staffordshirenbullterrieri kuuluu PEVISA-ohjelmaan. Pentueen vanhemmilta vaaditaan lonkka- ja kyynärnivelkuvaus sekä silmätarkastus. Rodulle on kaksi geenitestiä: aineenvaihduntasairaus L2-HGA ja perinnöllinen nuoruusiän harmaakaihi (HC). Molemmat periytyvät resessiivisesti, joten kantajan saa yhdistää vain geneettisesti terveen koiran kanssa.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan rodun keskimääräinen elinikä on ollut 10 vuotta, ja vanhuuteen kuolleet staffit ovat eläneet keskimäärin 13 vuotta 8 kuukautta. Syöpä on vanhuuden ohella yleisin kuolinsyy.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle staffordshirenbullterrieri sopii?

Staffi sopii aktiiviselle perheelle tai yksin asuvalle, joka haluaa läheisen, iloisen ja energisen kumppanin ja on valmis kouluttamaan sitä. Se ei sovi kotiin, jossa koira olisi pitkät päivät yksin.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Staffordshirenbullterrierin rotumääritelmä
2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
3. Rotujärjestö: Staffordshirenbullterrierin jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029