Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Varma, reipas ja peloton
- Uskollinen perheelleen
- Kohtuullinen temperamentti
- Helppohoitoinen turkki
Miinukset
- Keskimääräinen elinikä on lyhyt
- Suuri ja voimakas
- Karvaa irtoaa runsaasti
- Kasvava pentu vaatii varovaisuutta
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan Sveitsin Kennelklubin 25-vuotisjuhlanäyttelyyn vuonna 1908 tuotiin kaksi lyhytkarvaista ”berninpaimenkoiraa”. Professori Albert Heim tunnisti niissä vanhan, sukupuuttoon kuolleeksi luullun suuren teurastajankoiran, jonka sukulaisia oli käytetty laajalti Keski-Euroopassa suojelu-, veto- ja karjanajokoirina.
Rotu merkittiin Sveitsin koirakantakirjaan vuonna 1909. Lähisukulaisia ovat berninpaimenkoira, appenzellinpaimenkoira ja entlebuchinpaimenkoira.
Ulkonäkö ja koko
Isosveitsinpaimenkoira on kolmivärinen, vankka, vahvaluustoinen ja lihaksikas koira, joka on kokoonsa nähden kestävä ja liikkuvainen. Urosten säkäkorkeus on 65–72 cm ja narttujen 60–68 cm.
Turkki on kaksinkertainen: peitinkarva on tiheä ja keskipitkä, ja aluskarva on tiivis ja tumma. Väri on musta, jossa on symmetriset punaruskeat ja valkoiset merkit.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa isosveitsinpaimenkoiraa varmaksi, reippaaksi, valppaaksi ja pelottomaksi. Se on tutuille hyväntahtoinen, perheelleen uskollinen ja vieraiden seurassa itsevarma, ja sen temperamentti on kohtuullinen.
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan moni isosveitsinpaimenkoira ilmoittaa vieraista rodulle tyypillisellä ulvovalla haukulla. Rotu on yleensä avoin ja ystävällinen, mutta osa koirista on varautuneita vieraita kohtaan.
Liikunta ja hoito
Isosveitsinpaimenkoira tarvitsee noin 1–1,5 tuntia liikuntaa päivässä. Se sopii vetolajeihin, jäljestykseen ja tottelevaisuuskoulutukseen. Kasvavaa pentua ei pidä rasittaa liikaa.
Turkki harjataan viikoittain ja karvanvaihdon aikaan useammin.
Terveys ja PEVISA
Isosveitsinpaimenkoira kuuluu PEVISA-ohjelmaan. Pentueen vanhemmilta vaaditaan lonkka- ja kyynärnivelkuvaus sekä olkanivelen osteokondroosilausunto.
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan keskimääräinen elinikä on 7 vuotta 3 kuukautta, ja rotujärjestön mukaan sen pitäisi olla selvästi korkeampi. Yleisin kuolinsyy on maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus. Rodulla esiintyy lisääntyvästi myös kasvaimia, munuaisongelmia ja epilepsiaa.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Kenelle isosveitsinpaimenkoira sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Varauksella |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | 1–1,5 tuntia |
| Kerrostaloon | Varauksella |
| Lapsiperheeseen | Sopii, koko on huomioitava |
| Muiden koirien kanssa | Tulee yleensä toimeen |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Isosveitsinpaimenkoira sopii perheelle, joka haluaa suuren, varman ja uskollisen koiran ja jolla on tilaa ja aikaa sen kasvattamiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on suurin sveitsinpaimenkoira?
Isosveitsinpaimenkoira on neljästä sveitsinpaimenkoirasta suurin.
Mitä eroa on isosveitsinpaimenkoiralla ja berninpaimenkoiralla?
Isosveitsinpaimenkoiralla on lyhyt tai keskipitkä turkki, berninpaimenkoiralla pitkä.
Haukkuuko isosveitsinpaimenkoira?
Moni ilmoittaa vieraista rodulle tyypillisellä ulvovalla haukulla.
Mikä on isosveitsinpaimenkoiran elinikä?
Isosveitsinpaimenkoira elää tavallisesti 8–11 vuotta. Rotujärjestön tilastossa keskimääräinen elinikä on noin 7 vuotta.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Isosveitsinpaimenkoiran rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry: Isosveitsinpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029
