Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Ystävällinen ja sosiaalinen, tulee yleensä toimeen lasten ja muiden koirien kanssa
- Oppii nopeasti ja innostuu yhteistyöstä
- Kestää hyvin kylmää ja märkää säätä
- Sopeutuu monenlaiseen arkeen maalta kaupunkiin
Miinukset
- Haukkuu herkästi, minkä vuoksi tarvitsee ohjausta etenkin kerrostalossa
- Pudottaa karvaa runsaasti, erityisesti karvanvaihdon aikaan
- Paksu turkki tekee helteestä raskaan
Historia ja alkuperä
Saamelaiset ovat käyttäneet suomenlapinkoiran kaltaisia koiria porojen paimentamiseen ja vartioimiseen vuosisatojen ajan Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosissa. Työssä tarvittiin koiraa, joka jaksaa liikkua tuntikausia tunturissa, pysyy lämpimänä pakkasella ja kuuntelee ihmistä.
Suomen Kennelklubi hyväksyi ensimmäiset rotumerkit vuonna 1945. Silloin rodun nimi oli lapinpaimenkoira. Nimi vaihtui lapinkoiraksi vuonna 1967, ja nykyinen nimi suomenlapinkoira otettiin käyttöön vuonna 1993. Lyhyempikarvainen ja pidempirunkoinen tyyppi oli jo vuonna 1966 erotettu omaksi rodukseen, lapinporokoiraksi.
Rodun tyyppi vakiintui 1970-luvulla, ja sen jälkeen suosio on kasvanut tasaisesti. Nykyään suomenlapinkoira on ennen kaikkea kotikoira ja monipuolinen harrastuskaveri.
Ulkonäkö ja koko
Suomenlapinkoira on keskikokoa hieman pienempi ja kokoonsa nähden vahvarakenteinen. Runko on hieman korkeutta pidempi. Rotumääritelmän ihannesäkäkorkeus on uroksilla 49 cm ja nartuilla 44 cm, ja kumpaankin suuntaan sallitaan 3 cm poikkeama. Rotumääritelmän mukaan tyyppi on kuitenkin tärkeämpi kuin koko.
Turkki on rodun tunnusmerkki. Pitkä ja karkea peitinkarva suojaa sateelta, ja sen alla on runsaasti pehmeää, tiheää pohjavillaa. Uroksilla on usein selvä kaulus. Kaikki värit ovat sallittuja, kunhan yleisväri on hallitseva. Yleisimpiä ovat musta, ruskea ja erilaiset soopelin sävyt, ja usein niissä on vaaleampia merkkejä.
Korvat voivat olla pystyt tai taittuneet, ja eripariset korvat ovat yhtä hyvät. Tuuhea häntä kiertyy liikkeessä selän päälle tai kupeelle, levossa se saa riippua.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa suomenlapinkoiraa älykkääksi, rohkeaksi, rauhalliseksi ja oppimishaluiseksi. Se on ystävällinen ja uskollinen. Arjessa tämä näkyy koirana, joka haluaa olla perheen mukana mutta osaa myös rauhoittua.
Perheessä ja lasten kanssa
Useimmat suomenlapinkoirat suhtautuvat lapsiin kärsivällisesti ja ystävällisesti. Paimenkoiran tausta voi näkyä niin, että koira yrittää ohjata juoksevia lapsia. Tähän kannattaa puuttua rauhallisesti jo pentuna.
Vieraat ja muut koirat
Rotu on yleensä avoin vieraille ja tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Se ei ole vartiokoira samassa mielessä kuin monet molossit, mutta se ilmoittaa vieraista haukkumalla.
Haukkuminen
Haukku kuului porotyöhön, ja se näkyy edelleen. Moni suomenlapinkoira haukkuu herkästi ovikelloa, ohikulkijoita tai innostusta. Kerrostalossa tätä kannattaa harjoitella pennusta asti.
Koulutus ja harrastukset
Suomenlapinkoira oppii nopeasti ja tekee mielellään yhteistyötä, kun palkka on kohdallaan. Se on kuitenkin herkkä, ja kova käsittely toimii huonosti. Lyhyet ja iloiset harjoitukset ruoka- tai leikkipalkalla tuottavat parhaan tuloksen.
Rotu sopii monenlaisiin harrastuksiin, esimerkiksi tokoon, rally-tokoon, agilityyn, nenänkäyttölajeihin ja paimennukseen. Tunturivaellukselle ja hiihtolenkille se on sitkeä kaveri.
Liikunta, aktivointi ja turkinhoito
Aikuinen suomenlapinkoira tarvitsee päivittäin noin tunnin tai kaksi liikuntaa, josta osa vapaana tai pitkässä liinassa. Pelkkä fyysinen liikunta ei riitä, vaan rotu nauttii myös tehtävistä, joissa saa käyttää päätään.
Turkinhoito
Turkki ei vaadi trimmausta, mutta sen harjaaminen kerran tai kaksi viikossa estää takkuuntumisen. Karvanvaihdon aikaan pohjavillaa irtoaa paljon, ja silloin harjaaminen kannattaa tehdä päivittäin. Turkki kuivuu nopeasti ja hylkii likaa yllättävän hyvin.
Sää
Pakkanen ja märkä keli eivät haittaa suomenlapinkoiraa. Helteellä liikunta kannattaa siirtää aamuun ja iltaan, ja koiralla pitää olla varjoa ja vettä.
Terveys ja PEVISA
Suomenlapinkoira on pääosin terve rotu, mutta rodun jalostuksen tavoiteohjelma nimeää muutaman asian, joihin kasvattajat ja ostajat kiinnittävät huomiota:
- Lonkkaniveldysplasia on rodun keskeisin luustosairaus.
- Epilepsia ja autoimmuunisairaudet, erityisesti Addisonin tauti, allergiat ja kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Perinnöllinen harmaakaihi (katarakta).
- Rotujärjestö suosittelee jalostuskoirille prcd-PRA-geenitestiä verkkokalvon surkastumaa vastaan.
Elinikä ja kuolinsyyt
KoiraNetiin ilmoitettujen 3 367 suomenlapinkoiran kuoliniän keskiarvo on 11 vuotta. Noin 28 % kuoli vanhuuteen, 16 % syöpään tai kasvaimiin, joiden takia lopetettujen keski-ikä oli 11 vuotta 3 kuukautta, ja 6 % tapaturmaisesti. Luku on suuntaa antava, koska kuolemista ilmoitetaan vain osa, eikä kaikkiin ilmoituksiin ole merkitty kuolinsyytä.
Suomenlapinkoiran PEVISA-ohjelma on voimassa vuoden 2029 loppuun. Jalostukseen käytettävältä koiralta vaaditaan ennen astutusta lonkka- ja kyynärnivelkuvaus sekä silmätutkimus, jonka lausunto on voimassa 24 kuukautta. Koiran pitää olla astutushetkellä vähintään 22 kuukauden ikäinen. Lonkkatuloksen C saanutta koiraa saa käyttää vain A-lonkkaisen kanssa, tai yhdistelmän lonkkien jalostusindeksien keskiarvon on oltava vähintään 101. Yhdelle koiralle voidaan rekisteröidä enintään 50 jälkeläistä, alle viisivuotiaalle enintään 20.
PEVISA on vähimmäisvaatimus. Hyvä kasvattaja tekee usein enemmän tutkimuksia kuin ohjelma edellyttää.
Rodun tilanne Suomessa
Suomenlapinkoira on yksi viidestä kotimaisesta koirarodusta ja Suomen suosituimpia rotuja. Vuonna 2025 Kennelliittoon rekisteröitiin 874 suomenlapinkoiraa, mikä teki siitä viidenneksi suosituimman rodun. Vuotta aiemmin rekisteröintejä oli 1 063, ja rotu oli kolmanneksi suosituin.
Rodun rotujärjestö on Lappalaiskoirat ry, jonka alla ovat myös lapinporokoira ja ruotsinlapinkoira. Rekisteröinnit pysyivät vuosina 2013–2022 noin 1 100–1 500 koiran tasolla, ja huippu osui vuoteen 2021, jolloin rekisteröitiin 1 531 suomenlapinkoiraa.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Ajantasaiset pentuilmoitukset ja rekisteröityjen pentueiden kasvattajat löytyvät Kennelliiton Hankikoira.fi-palvelusta. Hinta vaihtelee kasvattajan ja pentueen mukaan, joten vertaa ennen kaikkea vanhempien terveystuloksia ja kasvattajan tapaa sosiaalistaa pennut.
Kenelle suomenlapinkoira sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Kyllä |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | noin 1–2 h |
| Kerrostaloon | Varauksella (haukkuherkkyys) |
| Lapsiperheeseen | Kyllä |
| Muiden koirien kanssa | Yleensä hyvin |
| Yksinolo | Kohtuullisesti, kun yksinoloa harjoitellaan pennusta asti |
Suomenlapinkoira sopii perheelle tai yksin asuvalle, joka liikkuu mielellään ulkona säällä kuin säällä ja haluaa koiran mukaan arkeen ja harrastuksiin. Jos haukkuminen tai irtokarva on ongelma, kannattaa harkita muita rotuja. Katso myös lapsiystävälliset koirarodut.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka iso suomenlapinkoira on?
Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 49 cm ja nartuilla 44 cm, ja ±3 cm poikkeama on sallittu. Rotu on siis keskikokoinen.
Sopiiko suomenlapinkoira ensimmäiseksi koiraksi?
Yleensä sopii hyvin. Rotu on ystävällinen ja oppii nopeasti. Haukkumiseen ja turkinhoitoon kannattaa kuitenkin varautua.
Haukkuuko suomenlapinkoira paljon?
Moni haukkuu herkästi, koska haukku kuului porotyöhön. Ohjaus pennusta asti auttaa, mutta täysin hiljaista koiraa ei kannata odottaa.
Paljonko suomenlapinkoira lähtee karvaa?
Paljon, etenkin karvanvaihdon aikaan, jolloin pohjavillaa irtoaa runsaasti. Rotu ei sovi koiraallergiselle.
Mitä eroa on suomenlapinkoiralla ja lapinporokoiralla?
Lapinporokoiran runko on pidempi, turkki lyhyempi ja häntä riippuu matalammalla. Rodut erotettiin toisistaan vuonna 1966.
Kuinka vanhaksi suomenlapinkoira elää?
Tyypillisesti 12–14-vuotiaaksi. KoiraNetiin ilmoitettujen kuolemien keskiarvo on 11 vuotta, mutta tilastoon kirjautuvat korostetusti nuorena kuolleet koirat.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Kennelliitto: Suomenlapinkoiran rotumääritelmä (valtuusto 29.11.2015, FCI 12.10.2016)
- Kennelliiton tiedote rekisteröinneistä 2025 (uutisoitu mm. City.fi ja Ykköset.fi)
- Kennelliiton tiedote rekisteröinneistä 2024 (kennelliitto.fi)
- Lappalaiskoirat ry: Suomenlapinkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2025–2029 (kuolinsyytilasto KoiraNet 7.11.2023)
